Näin hienon tunnustuksen sain Hannilta. Kiitos paljon!

Ja teille, ihanat lukijani, ja kaikki kommenttien jättäjät, syyskuun kukkia kera lämpimien kiitosten!

Hannin ruusuihin liittyy tietysti myös haaste, ja koska siinä paljastetaan jotain itsestä niin tehdään se kuvankin kera.

Pitkän työputken jälkeen oli vihdoin kunnon vapaat. Näettekö miten kaikki stressi ja loputkin ajatukset katosivat päästäni taivaan tuuliin?

Viikko meni sukkelaan. Päivät metsässä ja illat säilöessä. Viimeiset pavut, sieniä, tomaatteja, puolukoita ja taas lisää sieniä. Karpalotkin alkavat kypsyä. Kukahan nämä kaikki varastot syö tyhjiksi?

Välillä oltiin märkiä kuin uitetut koirat.

Välillä taas aurinko paistoi ja ilma oli muutoinkin ihana.

Jänikset ja hirvet piilottelivat meiltä aika hyvin, tai juoksivat hirmuista vauhtia naapuripitäjään, mutta etsimisen ilo oli siitä huolimatta suuri.

Niinkuin muuten minunkin iloni avattuani Bernerin paketin. Minä, joka en koskaan voita mitään, sain paketillisen lannoitteita kukkakilpailusta.

Ja sokerina päälle vielä Pula-ajan keittokirjankin Nettimartan blogiarvonnasta. Jos kurkkaatte sinne niin käykää myös ehdottomasti Myrsky-mäyriksen blogissa. Sieltä viimeistään selviää miten ihana ja persoonallinen otus mäyräkoira on.

Sitten haasteeseen.

1. Lempiruoka? Talvella lohi ja lohkoperunat, keväällä linssipata, kesällä uudet perunat ja silli, päälle mustikkatalkkunaa. Syksyllä sieni-kesäkurpitsapitsa ja uunissa haudutettu ruispuolukkapuuro.

2. Lempimakeinen? Kaikki missä lukee suklaa.

3. Lempiluettava? Nykyisin sanomalehdet ja blogit, muuta en paljon ehdikään. Tai malta asettua lukemaan, kuinka vain.

4. Mieluisin tapa tehdä käsitöitä? Äärimmäisen pakon edessä parsiminen ja paikkaaminen. Mieluisaa se ei välttämättä ole, näissä nykyneuloissa kun on niin olemattomat silmät.

5. Lempielokuva? Yksi harvoja loppuun asti katsottuja, jopa useampaan kertaan, on Forrest Gump. En välitä elokuvista, joutuu istumaan liian kauan paikoillaan. Lähtemättömän vaikutuksen puolestaan on tehnyt KIng Kong, se oli ensimmäinen elokuva jonka näin valkokankaalta, ja ensimmäinen jota ex-mies aikoinaan vei katsomaan. (Sekään ei vielä silloin soittanut mitään varoituskelloja, ne kilisivät vasta myöhemmin).

Tämä haaste kuuluisi välittää eteenpäin viidelle blogille, ja valinnan vaikeus on taas mahdoton. Mutta seuraavien bloggaajien lempiruokia en vielä tiedä, joten ruusuja Nettimartalle, Kutuharjulle, Unalle ja Katinkalle. Tuon käsityö-kysymyksen takia tämä haaste on ehdottomasti heitettävä myös Tienpäälle!

Unan uusimmassa bloggauksessa oli oikein sattuva teksti. Koska karkuun ei pääse, eikä kannata, lähteä, on vain lähdettävä töihin.

Ja tartuttava viimein niihin kurjempiinkin asioihin, ja kysymyksiin, jotain ratkaisua suuntaan tai toiseen pitäisi kohta löytyä.

Kasvupohjan ei aina tarvitse olla niin häävi, sitkeys riittää usein pitkälle. Jospa se ratkaisu, ja ennenkaikkea toteutus, näillä omillakin eväillä syntyisi.

 

 

Mukavaa syyskuun jatkoa kaikille!