Ensiajatus verkostoituminen-aiheesta oli ohhoh. Mitäs tuosta, nykyään niin muodikkaasta termistä, osaisi uutta ammentaa. Johan sitä liki esikouluasteelta lähtien suositellaan omia piirejä ja verkostoja kasaamaan.

Tarkemmin ajatellen täällä maalla monet verkostot ovat muuttuvaa ja osin katoavaakin perinnettä. Tarkkoja jäsenmääriä on mahdotonta laskea, suurin osa verkostoista toimii limittäin ja lomittain, monissa samat aktiivit hyörivät ylimpinä tiedonvälittäjinä.

Se perinteisin verkostoituminen tapahtui Kesoilin tai Esson baarissa. Kaikenmaailman fuusiot ja yrityskaupat hieman sekoittivat kuvioita mutta nyt on taas päästy selvyyteen oikean tapaamispaikan suhteen.

Tämän verkoston ehdoton etu on säännöllinen ja aktiivinen kokoontuminen, josta johtuen tieto kulkee nopeasti ja tavoittaa suuren joukon. Harva ehtii ajaa kolmea päivää pitempään uudella autolla tai talutella uutta emäntää, edes salaa, jonkun huomaamatta.

Toinen, eikä vähäinen etu olekkaan,on että verkostoon kuuluu monen alan taitajia. Heinäkaupat ja auton kolinat hoituvat, jälkikasvun toilailut raportoidaan liki reaaliajassa.

Liki yhtä tehokas alallaan on koiramiesten verkosto. Tämä verkosto onkin eniten hyötynyt nykytekniikasta, mistä ja milloin vain voi tarkistaa koiran suvun, ajokokeiden tulokset sekä näyttelymenestyksen. Pentuvälitys sekä astutussuositukset toimivat vuorokauden ympäri. Koiramieshän herää aikaisin, nukkuu puhelin vieressä.

Näihin läheisesti liittyvät hirvimiehet. Tämä porukka aktivoituu helmikuun hirvilaskentoihin, vetää hieman henkeä jaksaakseen tiukasti huolehtia tulevan syksyn lupamääristä, varsinkin oman seuransa osalta. Naapurithan tunnetusti laskevat elukkansa moneen kertaan, ja lähes aina väärin.

Myös tämän porukan tiedoitus toimii moitteetta. Missä on nähty, kuka ja mitä. Montako piikkiä, mistä ylitti tien. Kuka ampui ohi, kuka tuhersi muuten vain. Mikä sakki on täysiä tumpeloita, missä koirat herättävät kateutta naapuripitäjässäkin.

Ehdottoman hyvänä puolena tämä porukka huolehtii kolarihirvet ja haavakot, etsii paikat ja miehet asialle vaikka ilmoitus olisi kuinka epämääräinen. 

Eniten muutoksia on kokenut perinteinen hevosmiesten verkosto. Vähemmistöt ovat siirtyneet auto- ynnämuuhun kauppaan, naiset vallanneet hevosalan. Tästä johtuenko myös taso on selvästi laskenut. Nyt huolehditaan muka eläinsuojelullisista syistä kenen takamus on levinnyt satulaan liikaa, kuka syöttää ja loimittaa mitenkin, kenen kopukat saavat ulkoilua liian vähän, kenen raukat ovat yötäpäivää ulkona. Jollei hevonen pärjää on treenaustaidoissa vikaa, jos pärjää niin selvää vilunkipeliä ja doupingia. Kenen luona viipyi kengitysseppä epäilyttävän kauan, kuka kenkää muuten vain kaviot pilalle. 

Oma verkostonsa on myös osuuskaupan penkillä istujilla. Siitä on hyvä seurata kuka palauttaa kuinkakin monta kassillista pulloja, kuka kilistelee viereisen Alkon kassalle ison lastin kanssa. Jostain syystä tämä sakki herättää eniten negatiivisia intohimoja.  Tosin jotainhan myös paikallislehden yleisönosastolla täytyy julkaista. 

Paikallisiin naisverkostoihin en ole sen kummemmin perehtynyt. Nämä toimivat, osin olosuhteiden pakosta, Nesteen verkoston täydentäjinä ja viestinviejinä. Tämän verkoston uutisoinnin tasoon suhtaudun syvästi epäillen, niin lukuisia versioita liikkuu samoista tapahtumista. Osalla luonnollisesti syynä toimimaton kuulolaite tai muisti, osalla muuten vilkas mielikuvitus.

Työpaikan verkostoihin en puutu tässä, nehän ylensä harrastavat pelkkää juoruilua.