Tämän viikon ehdoton luontoääni on ollut paloauton ulina, lähimmillään savusi puolen kilometrin päässä. Suopoteroissakin sammaleet rutisevat kuivuuttaan, mustikoista ei tietoakaan. Toinen säännöllisesti toistuva on paarman pörinä.

Viikon maisemat ovat olleet vuorotellen vattupuskat ja koiratarhat, milloin pennuilta vain malttaa niin rinteestä löytyy mukavan kokoista marjaa.

Viikon useimmiten kuultu lause on ollut "oletteko kotona niin tultais pentuja katsomaan". Ja ensi viikolla jo hakemaan.

Joissain asioissa auttaa ikä, pokkana vain kaupan pullaa eteen, kakuista sun muista kotileivonnaisista ei tietoakaan.

Kuninkuusravit menossa, lähetys Forssasta kesken, vaan vieraita taas tulossa.

Eli älkää tykätkö huonoa jollen ole viesteihinne ehtinyt vastata, sisko3 sun muut, lomaan enää 2,5kk aikaa!