Nyt se alkaa jo blogimaailma tunkeutua uniinkin. Paju pakinaperjantaissa ansiokkaasti kritisoi Hesarin juttua jonka mukaan keski-ikäisten sielunelämä on blogeissa, ja netissä yleensäkin, heikosti esillä.  Eilen, viimeisen yövuoron jälkeen, heräsin lyhyiltä päiväunilta kauheaan painajaiseen. Omassa blogissani oli pitkä kotivideo tästä keski-ikäisen elämästä, kuka lie sinne kuvannut. Ei siinä mitään, olin ihan oman itseni näköinen ja kokoinen, mutta se sisältö! Siitähän paitsi että tunnisti täysin sai myös sellaisen kuvan että olen melkoinen komentelija ja touhuaja. Isäntäkin jäi ihan sivurooliin.

Herättyäni tilasin kampaajan ja päästin pitkän helpotuksen huokaisun. Kyllä tosiaan, ihan kaikkea ei tarvitse näyttää ja kertoa. Tehköön nuoremmat sen jos lystäävät ja tarpeellisena pitävät.

Lunta tuli viimein näillekin seuduille, ihan sopivasti mäyräkoirien maavaraa ajatellen. Tänään toivoin että olisi voinut sataa enemmänkin, uros paineli semmoista kyytiä ensin hirvien ja sitten ketun perään. Vaan kyllä tuntui mukavalta ettei polvi muistutellut menosta yhtään, taitaa olla jo kunnossa.

Että näillä tunnelmin tänään, huomenna on päivä uusi. Talvialet on vielä käymättä mutta löysin jo omasta osuuskaupasta tarpeellisen määrän sukkia. Muutahan en yleensä kaupungistakaan osta, nekin vain jotta kehtaan isännälle kertoa ettei sentään ihan turha reissu ollut.