Tällä viikolla ollaan koirien kanssa nauttittu valkeista hangista ja kuutamokävelyistä. Kaikki tiet ovat peilikirkkaassa jäässä eikä täällä, nykyisessä laitakaupungissa niitä enää pahemmin hiekoitetella. Siirryimme pienen empimisen jälkeen kelkkareiteille.

Olen aina puhissut että täällä etelässä moottorikelkat ovat täysin turhia saastuttajia. Aiheuttavat vain haju- ja meluhaittoja.

Tällä viikolla olen ollut hissukseen, niin upeita reittejä kirkonkylän lähimaastot tarjoavat. Vesisade sulatti lumen vähiin, pakkanen jäädytti pohjat. Nähtävästi kelkoille lunta on liian vähän sillä niitä ei ole näkynyt ainoatakaan.

Eikä kyllä muitakaan liikkujia.

Ajatelkaa, pienen metsävälin jälkeen avaraa, hiljaista peltoaukeaa jota riittää kävellä tunteja. Kuu nousemassa metsänreunan takaa, taajaman valot kajastamassa jossain taivaanrannassa.

Ärsyttävän ristiriitaista. Kuinka tässä enää kehtaa moittia ainuttakaan "lumikissaa"? Onneksi niiden sivuilla sentään annetaan lupa kävelyyn, kunhan muistaa varoa ja väistää kelkat.

Vähän sama juttu kuin täysikuun kanssa. Nautin siitä koiria lenkittäessä, en töissä. Ihan vamasti sillä on vaikutusta uneen, ei kai vielä kevätkään ole?

Joskus raportteja kirjoittaessani mietin että uskookohan näitä kukaan. Viime yönä pohdimme mm. miten elää tällä osastolla jos on ääni- ja valoallerginen. Allergiahan saattaa puhjeta tosi nopeasti ja muuttua astmaksi, eikö? Entä jollei kerta kaikkiaan voi sietää miehiä? Mitäs tehdään? Eikö niitä voisi lähettää jonnekkin?

Onneksi aamu on usein yötä viisaampi. Ja valolla on ihmeellinen, parantava voima.

Toisaalta pidän öistä juuri siksi. Ei tarvitsekkaan olla niin viisas, riittää että on aikaa kuunnella.

Nyt pidän kyllä kovasti alkavista vapaapäivistä sillä tytär on tulossa. Ja sen myötä vieraita enemmänkin.

Aurinkoista viikon jatkoa!

Ai niin, turhaan huolehdin rusakoista ja myllätystä puutarhasta. Hirvikoiran juoksut alkoivat ja sulhanen on jo valittu. Samoin mäyrikselle. Joten vilinää tulee riittämään. Taitaa olla paras kylvää vain amppelikukkia ensi kesäksi.

 Pimeä metsä on täynnä mielenkiintoisia hajuja ja ääniä. Ainakin koirien mielestä.

Kuva nyt ei ole kummoinenkaan, vain muisto näistä iltalenkeistä.