Seitsemän valvottua yötä, rauhallisia ja levottomia, mukavana ja vähemmän mukavana hoitajana.

Levottomia, koska tohtorimme uudet opit saaneena muutti parit psyykelääkkeet toisiin. Oppikirjoista tavattiin ettei moinen muutos äkkipäin ole sallittua, vaan tohtorilla oli eri opas. Pari vuorokautta vauhtia ja vaarallisia tilanteita riitti, ripitettiin tohtori ja rauha palasi taloon.

Rauhallisia, tiedän jo miten örkit saadaan karkotettua sängyn alta, miten nalle kainalossa korvaa kadonneen lapsen tai miten pieni vaaleanpunainen pilleri antaa levon. Vanhusten liiasta lääkityksestä puhutaan paljon, vaan kuka nuorempi suostuisi ahdistuneena valvoamaan yön toisensa perään, kärsimään kipuja ja kolotuksia kun lievityskin on mahdollista.

Vähemmän mukavana, neljältä en anna auton avaimia, en tilaa taksia enkä keitä puuroa. En suostu uskomaan että kalsarit kuivuvat jos vetää verkkarit päälle, en anna pissiä roskikseen enkä kömmi viereen kutiteltavaksi. Rahapussit antaisin ja etsisin heti jos löytäisin jostain leikkirahaa, kuinka helpottaisikaan monen mieltä nähdä pussi pullollaan satasia. Olkoonkin että niitä sitten löytyisi ympäri huushollia piilotettuina.

Mukavana, koska annan nukkua alasti jollei vaatteita kertakaikkiaan voi pitää, mukavana koska kerron että tämä on vain kuntoutuslaitos, ei suinkaan mikään vanhusosasto, mikäs vanha kasivitonen vielä on. Toisilla kuntoutus vain kestää pitempään. Mukavana, koska annan kahviin 12 palaa sokeria, tekohampaat niin monesti seinään heittäneelle joka ei muuta makeaa saa syötyä. Jos mummo on liki satavuotias ja rakastaa voita ja sokeria niin miksei niitä antaisi.

Ihmeissäni, kun kuuntelen omaisia jotka toteavat ettei papan tekareita kannata korjata, naurakoon suu kiinni etteivät putoa, maksaisi liikaa. Omaisia jotka ihmettelevät miksi papalle syötetään niin kalliita lääkkeitä, säästyisi nekin rahat, saattaa vielä jotain isompaa tarvita, ykdeksänkymppinen, että säästää pitäisi. 

Olen oppinut pari uutta isojen poikien rallia, sanoja en kehtaa toistaa mutta sävel on aika tarttuva. Pessyt pyykkiä ja vaihtanut lakanoita, kääntänyt yöllä pappoja parempaan asentoon ja välillä oikaissut itsekkin sohvalle. Oikein hyvä viikko.

Kotitöitä rästissä, olkipaalien ajoa iltapäivällä, velipoika kyseli hommiin, metsäkin kutsuu. Silti joskus on parempi vetää hetki henkeä, joten rupeappa tytär siivoamaan, kakkusi ovat jo uunissa, huomenna tullaan.

166580.jpgVähän samanlainen mieli on minullakin....