Tyttären ja vävyn talo on nyt katsastettu, samoin Oriveden maisemat. Talo on heille juuri sopivan kokoinen. Ja jos pitää kumpuilevasta maalaismaisemasta, apilaa kasvavasta isosta pihasta ja uimarannasta sekä venepaikasta 5 minuutin matkan päässä ulko-ovelta niin aivan täydellinen valinta.
Harmi vain että niin kaukana. Lienee tosin vävyn kannalta hyvä että välimatkaa on, valitti että korvat soivat jo näinkin lyhyen visiitin jälkeen.
Vaan tulipa taas mieleen että ehkä tavaraa on kertynyt omiinkin nurkkiin liikaa, pakkaamista ja muuttoa ajatellen. Aikamoinen urakka tuntui olleen, varsinkin kun kahdestaan sen hoitivat.
Kukaan ei enää mökötä meillä, niin hyvät tuliaiset reissulta löytyi. Tai saattaa sisko2.n mukanaan tuomalla uudella tietokoneellakin olla jotain tekemistä asian kanssa. Kuka voisikaan mököttää lakritsa - ja tikkarikasan äärellä saatuaan uudet työhousut ja jälleen pääsyn kaikille tärkeille foorumeille?
Koirat saivat kasan herkkuja ja laatuaikaa sohvalla. Matkalla on mukavaa, vaan uuvuttaahan se aina vähän. Ukkoskuuro antoi iltalenkkiinkin mukavasti vauhtia.
Tämä uusi kone ohjelmineen on todella kätevä, ja ällistyttävän nopea. Eipä tule Soneraa ikävä! Ehdin jo hieman ylpistyä kun sisko2 kehui miten nopeasti systeemit opin, onneksi tyttären lahjoittama uudenlainen kärpästarrapaperi palautti minut jälleen maanpinnalle.
No, isäntä oli vuorostaan polleana pelastettuaan tilanteen ja minut liimasta. Mäyris ehti tosin sillä välin nakertaa housuista hintalapun ja palasen vyötärönauhaa, mutta nehän olivatkin vain työhousut.
Metsästysseuran paperit ovat valmiina iltaa varten, samoin 80-vuotisjuhlien tarjoilut. Nyt täytyy vain toivoa että tummat pilvet pelkästään pelottelevat eikä täytekakku kallistele matkalla kovin pahasti. Vanhan sanonnan mukaan ukkonen hapattaa kerman, sitä kuitenkin kakkuun laitoin.
Hain oman auton pihaan, kokeilin toimiiko se vielä. Hiiret olivat nakertaneet takapenkkiin reiän. Se harmitti hetken, sitten ajattelin että parempi reikä siellä kuin kasa johtosilppua konepellin alla.
Pienen kylän etu - joskus myös haitta - on se että lähes kaikki ovat jollainlailla tuttuja. Isännältä oli kyselty vieläkö tämä auto on minulla kun liikenteessä ei ole näkynyt, ja myisinkö kenties sen. Harkitaan.
Jahka saan vielä huomisen kahvitilaisuuden hoideltua alan loman viettoon. Taitaa mennä mattopyykillä ja marjapuskissa sekä punkin puremaa vahtiessa. Semmoisen löysin reissun jälkeen itsestäni. On tosin huomattavasti helpommassa paikassa hoitaa kuin siskon ötökän puremat. Mutta niistä ja niiden sijainnista olen luvannut visusti vaieta.
Aurinkoista viikonloppua kaikille! Varsinkin tyttärelle, jolle tänään tuli taas vuosi ikää lisää.
Kommentit