Työpaikan perinteistä kesäretkeä en odottanut mitenkään innolla, en onnistunut tänä vuonna siitä millään verukkeella jäämään poiskaan. Retkiä kun tehdään kaksi, syystä ettei taloon palkattu yhtään sijaista kesäksi eikä mummoja voi toki hoitamattakaan jättää.

Diplomaattisin meistä sai kesäretkistä kuultuamme esittää että jakaantuisimme itse ryhmiin sen mukaan mihin haluaisimme. Suomeksi sanottuna tavoite oli että terassiryhmä saisi kierrellä niitä tarpeekseen, me muut taas ne kaukaa. 

Eihän se tietenkään käynyt, onneksi arpaonni sentään kerrankin suosi, sää samoin. Sateen ansiosta pysyttelimme sisätiloissa. 

Vuodenvaihteessa taloon tullut hoitaja neuvotteli fiksuna naisena reitin kuskin kanssa etukäteen, pomon jupinoista huolimatta poikkesimme siis  Ainolassa kun Järvenpää kerran oli kohteeksi valittu.

Jollei kierros kaikille maistunutkaan niin kahvilan kakut senkin edestä. Todella hyvää!

Loppupäivästä ei sen enempää, toteanpa vain ettei raha tai asema välttämättä tee onnelliseksi. Tai liika alkoholi. Sillä kaipa kannattaa nostaa kunnon meteli jollei koko 38 mahdu päälle? Vikahan ei voi olla kuin merkkituotteessa, ja liikkeessä joka kaikenlaista p..... kehtaakin semmoisena tarjota.

Illalla oli pää kipeä, eikä suinkaan niiden kolmen matkalla nautitun konjakin ansiosta. Samaa nuhaa ja köhää tuntui kyllä potevan koko sakki.