Koskaan en ole erityisemmin välittänyt sirkuksista tai tivoleista, elämässä itsessään on trapetsilla tasapainoilua tarpeeksi. Vaan tällä viikolla löysin sirkuksen vailla vertaa, semmoisen johon melkein jää koukkuun.

Tirehtöörinä häärii konemestari. 2000.n kappaleen valikoimista löytyy moneen makuun ja äänialaan sopivaa laulettavaa. Tunnelmaa laidasta laitaan, uutta ja vanhaa, tuttua ja harvoin kuultua.

Tällä seutukunnalla nääs päätettiin että vaikka kiinalaiset vievät työpaikat, ostavat kiinteistöt rantatontteineen, rakentavat kaikenlaisia centtereitä ja ihmehoitokeskuksia, niin on sitä jotain vietävää meilläkin.

Se on karaoken maailmanennätys jota täällä nyt tavoitellaan. Kiinalaiset urheilijat juoksevat nopeammin, uivat sukkelammin ja savusumullaan pilaavat Suomipoikien parhaat tehot mutta tätä lauluennätystä eivät ihan kohta riko!

Siinä on jotain komeaa ja uljasta kun pieni kansa käy satoja miljoonia laulajia vastaan. Toista viikkoa putkeen laulua ei ole temppu eikä mikään, onhan tässä ääntä perinteisesti avattu karjankutsuista petojen pelotteluhuutoihin, kannustettu leijonia ja Ruotsin kaatajia.

Tämän ennätyksen rinnalla kalpenevat lihavimmat kanit, pisimmät kynnet ja kusiaispesässä istumiset. Tässä pistetään kaikki likoon. Maine ja kunnia, antaudutaan toisten arvosteluille, netissä kaiken kansan katsottaviksi. 

Taukoamatta on meilläkin, muuten hiljaisessa huushollissa, soinut hopeinen kuu ja dirlandaa, autiotalo ja ukkometso. Äänellään on jokainen laulanut, pelleltä ei ole kukaan tuntunut. Nuottiopin puutteet korvaa tulkinnan taso, hartaus esityksessä on liki käsinkosketeltavaa. Muutama mykistäväkin esitys on joukkoon mahtunut.

Siinä on jotain liki harrasta kun mies vihreässä lippalakissa eksyy asfalttiviidakkoon, toinen ääni käheänä antaa virran kuljettaa, pyytää ottamaan syliin. Jotain joka istuu juuri tähän kesään, juuri näihin tunnelmiin. Inhimillistä, eläväistä, optimistista.

"Kuuntele nyt tuotakin, tuu joutuun, kuule mikä rytmi! Pitäsköhän mennä ja näyttää miten Kotkan ruusu oikein vetäistään. Kuuntele, jopa sie osaisit tuolleen laulaa. Mitä? Varmaan ei mennä sinne pelleilemään! Missä siinä muuten olis edes parkki? Lasitkin pitäis ottaa mukaan. Ai että aamuisin pulaa laulajista eikä yleisöäkään kannustamassa?"  Tässä katkelma isännän kommenteista. Vaikka eihän me kyllä yleensä, ikinä eikä milloinkaan, ne on sirkukset ja teatterit muita varten. Yleensä.