271729.jpg

Valokuvatorstain aihe näytti olevan kaamos, sattumalta eilen aamulla otettu kuva tuntui aiheeseen sopivalta.

Kaamos ei minua häiritse, pidän siitä. Leuto keli, pehmeät värit, ilma helppoa hengittää. Metsässä sadekaan ei haittaa.

Jostain gallupista soitti mies, kyseli mielipiteitä mainoksista. Koska olen pohjimmiltani kiltti ihminen vastailin, mutten kyllä käsittänyt ketä tutkimus hyödyttää. Vaihtoehtoina vain hyvä tai huono mainos, ei täysin yhdentekevä, niinkuin suurin osa tuotteista oli. Se mies kuulosti niin kärsivältä, kaamos tai kiireiset ihmiset varmaan vaivasivat.

Tästä onkin hyvä hypätä hyveisiin joita Alastalo Tienpäällä-Erkin aiheita kommentoidessaan pohti.

Hyveellinen ihminen, miten siitä tulee jotenkin outo mielleyhtymä? Onko hyveellisyys vanhanaikaista, sekoittuuko se sanana tekopyhään?

Paheita on paljon helpompi luetella, synnit aikoinaan koulussa opeteltu.

Epäitsekkyys, suvaitsevaisuus, rehellisyys, uskollisuus, luotettavuus. Avoimuus, empaattisuus.

Kai se hyveellinen ihminen on sama kuin kunnon kansalainen, rehti ja reilu, ei horju ei heilu. (Isää siteeraten) Hoitaa tonttinsa ja työmaansa, kotinsa, perheensä ja vastuunsa. 

Joku tässä tökkii. Kun kuitenkin niin moni on pudonnut menosta ja tohinasta, sairastunut, uupunut, luovuttanut. Kai silloin tärkein hyve omata olisi taito kuunnella itseään ja hyväksyä kuulemansa.   

No, työt alkavat illalla. Siellä tärkein hyve omata on kärsivällisyys, sitten lempeys ja rauhallisuus. Ehkä ne jostain taas löytyvät, isännän kanssa toimivat toiset kujeet.