Niin vaikeaa oli päästää tuulen matkaan, niin äkkiä kaikki oli poissa.
Eikä kuitenkaan ollut. Tytär seisoi vieressä, muistot meillä on aina.
Kaksi viikkoa ovat ruusut kestäneet lunta, räntää, vesikuuroja. Pakkasta, tuulta ja aurinkoa.
lauantai, 24. maaliskuu 2007
Niin vaikeaa oli päästää tuulen matkaan, niin äkkiä kaikki oli poissa.
Eikä kuitenkaan ollut. Tytär seisoi vieressä, muistot meillä on aina.
Kaksi viikkoa ovat ruusut kestäneet lunta, räntää, vesikuuroja. Pakkasta, tuulta ja aurinkoa.
Elämää, iloineen ja suruineen. Päivisin kuljen koirien kanssa pitkin metsiä tai myllään puutarhaa, öisin kaitsen dementikkoja pienessä hoitokodissa. Mukana kulkevat tytär, Tampereella, ja poika, tähtenä, kaukana, poissa.
Kommentit