Olen huono kyläilemään, lähtemään, mutta täytyy myöntää että joskus vierailun jälkeen on oikein virkistynyt olo.
Kävimme 80-vuotispäivillä. Minä edustin metsästysseuraa, isäntä entisiä naapureita.

Sankari oli toipunut hienosti vuoden takaisesta suuresta ja erittäin vaikeasta leikkauksesta, puoliso oli taas vireä ja hyväkuntoinen mummo.
Meidän lisäksemme yhtäaikaa visiitille sattuivat pappi ja puolituttu vanhempi pariskunta.

Asiaankuuluvasti ihailtiin ruusumäärät ja onnittelukortit, uusi keinutuoli ja eläkeliiton lahja.
Rouva  M. "Voi voi, silloin kun meidän Reino täytti 75 niin täytyi ottaa jo ämpäritkin avuksi, ruusuja tuli niin paljon. Aika mukava keinutuoli, meidän Reino osti minulle joululahjaksi melkein samanlaisen."
Seuraa 10 minuutin selostus kaupanteosta.

Pappi kääntyy sankariin päin ja kysyy mistä hän on lähtöisin.
Rouva M. " Meidän Reino on ihan siitä naapurikylästä. Se ja Se ja Se ovat samaa sukua."
Papin kanssa selvitetään hartaasti onko kukaan heistä hänelle tuttu.
Ei ole.

Yritän vaihtaa aihetta ja ihastelen sankarille miten hienosti hän näyttää toipuneen, taitaa olla jo vointi aika hyvä?
Rouva M. " Tiedättekö, minä jouduin viikonloppuna teholle kun verta tuli nenästä niin kauheasti. Reino teki sitä ja tätä mutta ei auttanut, ambulanssi jouduttiin tilaamaan."
Rouva selostaa liki tunnin tarkkuudella sairaalareissun tapahtumat ja hemoglobiiniarvojen kehityksen.

Kahvipöydässä kiittelemme täytekakkua ja pikkupiirakoita.
Rouva M. "Juu, minäkin tilasin sieltä Reinon juhliin kakut, varsinkin niitä voileipäkakkuja kiittelivät kaikki."
Seuraa selostus juhlien tarjoilusta.

Pappi kääntyy sankarin puoleen ja kyselee hänen lapsistaan.
Rouva M. " Juu mutta meiän Pipahan olikin samalla luokalla Leenan kanssa."
Seuraa pitkä selostus siitä miten hienosti Pipa elämässään on pärjännyt.

Puhutaan niitä ja näitä, sankari vanhana metsämiehenä kyselee erilaisten elukoiden määristä ja esiintymisistä.
Rouva M. " Toissa kesänä kun oltiin siellä meidän mökillä marjassa niin iso uroskarhu pisteli puolukoita 20 metrin päässä meistä. Ei me oltu moksiskaan vaan noukittiin rauhassa kaikki ämpärit täyteen."
Seuraa selostus siitä miten karhun kanssa kohdatessa pitää käyttäytyä ja kuinka moni raavas mies tätäkin nallea turhaan pakeni.
Isäntä pakeni tupakalle.

Pappi koitti saada suunvuoroa ja ehdotti että jospa hän lukisi runon ja laulettaisiin vaikka joku virsi.
Rouva M. "Saanko kertoa senverran tuosta sanoittajasta, että...."
Seuraa selostus sanoittajan tuotannosta jota rouvan tuttavan tuttava on säestänyt. Ja selostus säestäjän tuttavan sairastelusta. Tai jotain sinnepäin.

Kotimatkalla  isäntä totesi pitkän hiljaisuuden jälkeen "jos et sie aina kuuntele tai vastaa kun kysytään niin ei kyllä tommostakaan kenenkään hermo kauaa kestä."
Se oli sitten varmaankin kohteliaisuus?
Ainakin tuntui siltä.

Ai niin, sain mielenkiitoisen kokeen tehtäväksi. Enää puuttuu kesä, järvi ja auringonlasku.
Niitä odotellessa, ajakaa varovasti, pyryä luvassa.