438608.jpg

Miten vuodet kulkivat niin nopeaan, mihin ne hävisivät?

Missä kulkee poikani, pilvien päällä, tuulten mukana, lumisten metsien yllä?

Totuutta on niin vaikea uskoa, hyväksyä, ymmärtää.

Huomenna sanomme hyvästi.

Emme enää koskaan hei, moi, pärjäile, vaan hyvästi.

Hyvästi, nuku hyvin, emme koskaan unohda sinua.