Että mistäkö syystä? No, ensinnäkin sain tämmöisen pystin! 

2012429.jpgInkivääri ja Jaanuska , kiitos paljon! Olen otettu.

Toiseksi, olen päätynyt niin monen ihmisen kameran kuviin ja videoille että hirvittää. Ilme varsinkin, kamerat jotenkin oudosti vääristelevät naamaani. Toki siinä saattaa myös vähän näkyä valvottu edellinen yö töissä. Loma onneksi jatkuu taas maanantaista. Että hymyilty ja poseerattu on!

Asu sentään oli nyt kohdillaan, eli syksyn varmaa muotiväriä oranssia päällä. Havu hatussa ja hattu vinossa. Vieressä elukka johon toivottavasti enin osa kameransa kohdisti.

Eli hirvijahti tältä syksyltä päättyi kun iso sonni tulla rymisteli ajosta pusikon läpi suoraan kohti. Näin tässä meidän kesken voin kertoa että kun se edessäni pari kertaa pärskähti ja ravisteli sarviaan - joiden leveys muuten oli melkoinen - taisi syke käydä aika korkealla.

Korkealla oli tunnelma porukassakin loppupäivän, komeinta sonnia vuosikymmeniin ihailtiin ja iloittiin muutenkin hienosti onnistuneesta jahtisyksystä. Juhlamenu sisälsi nuotiomakkaraa ja eväsleipiä, ruokajuomana nautittiin kaikenlaista povitaskuista ja reppujen pohjilta kaiveltua.

Jatkoista ei ole käsitystä, semmoisetkin kuulemma pidettiin. Itse otin parin tunnin päiväunet ja totesin herättyäni että suklaalevyä ja vissyä kummempaa ei enää tee mieli.

Isännän puhelin soi kaiken iltaa, salaa kuuntelin että taisi se kuitenkin olla aika ylpeätä vaikka kalloa nyhrätessään manasikin ylimääräistä hommaa. Ne sarvet kuulemma ripustetaan tupaan kunniapaikalle. Siinä ne muistuttavat isännän mukaan aina siitä että edes yhden asian sai kunnolla minulle opettettua ja menemään ihan perille asti.

Mitähän tuostakin nyt ajattelisi?