Kaikki on suhteellista, tuli taas mieleen isännän hommia seuratessa. 15 km kaupoille tai äidilleni on toivoton matka, parikymppinen iso raha. Jollei sitten ole koirista kyse.

Verikokeisiin ja bensaan on mennyt useammankin värinen seteli, puhelinkuluista puhumattakaan. Nyt viimein on mahdollista että huhtikuun lopulla syntyy uusia hirvikoiran alkuja.

Me urosmäyriksen kanssa olisimme huomattavasti eläinlääkäriä halvemmalla osanneet kertoa oikean reissupäivän -  joskus luonto toimii tosiaan tiedettä paremmin.

Salaa epäilen kyllä että harmaa nauttii niin paljon reisaamisesta, tai nautti ainakin näyttely - ja koekäynneistä, ettei sitä huvittanut heti ensimmäiseen eikä vielä toiseenkaan reissuun lopettaa. Eikä tyytyä ensimmäiseen valittuun urokseen.

Vahvasti näyttää myös siltä että rusakot saavat jatkaa mellastustaan puutarhassa. Helmikuun loppuun päättyy koirien vapaus, sairaslomien takia vapaani jo sitä ennen.

Enää ei riitä että rusakot väsyttävät mäyräkoirat parin tunnin peltolenkillä, nyt ne jo harhauttavat nämä jänisten jäljille. Ja vaikka tiedän että myös valkoinen pupujussi viattomasta ilmeestään huolimatta saattaa järsiä omenapuun runkoja niin ampua en raaski niitä millään.

Eli ei täällä kummempia, isäntä putsaa karvoja autosta ja minä silittelen taas työpaitoja.

Mukavaa laskiaistiistain iltaa!