Yövuorojen ainoa haittapuoli ovat ne torstait jolloin rytmi pitäisi saada taas kääntymään normaaliksi. Paras keino on lähteä suoraan töistä liikenteeseen, kauas sängystä ja sisätiloista. Iltakuudelta voi jo mainiosti käydäkkin yöunille.

Muutaman vuoden auto oli pojalla, pärjäsin hyvin ilmankin. Aikoinaan ajoin paljon, yllättävän nopeasti tuntuma vain katoaa, tulee aremmaksi muun liikenteen seassa. Pikkuhiljaa alan nauttia autoilusta, muistaa paikkoja joissa voi taas käydä, etukäteen paljoa suunnittelematta. Järjellä ja kukkarolla ajatellen auton omistamisessa ei paljon järkeä ole, muistoja vain tässäkin liikaa myydä pois.

Aamulla istuin kuuntelemassa jo maailmanennätyksen tehneitä karaokelaulajia. Osa oli selvästi urakasta väsyneitä, muutama olisi kelvannut radioon tulkinnallaan. Nuori äiti imetti vauvansa, syötti toisen pienen ja lauloi paremmin kuin useimmat tangokuningattaret. Mustapaitainen kaljupäinen mies lauloi itkettävän kauniisti ja herkästi enkeleistä.

Kaupungilla kävin silmänpaineen mittauksessa. Uskottava on, huonontunut näkö johtuu vain ikääntymisestä, onneksi sentään ei muusta. Rutiinitarkistuksessa äidinkin kaihi vasta huomattiin, perinnöllinen sellainen.

Laukkukaupan varastomyynnistä ostin uuden kauppakassin ja rahapussin. Kolme vuotta olen joulun alla toiveikkaana muistellut miten koiranpentu söi entisen, nyt sattui sopiva kohdalle. 4 euroa, se määrä kortteja ja kolikoita sopii minkä omistan.

Sattumalta löysin myös kauniin keramiikkaisen enkelirasian, muistoille. Olen sellaista etsinytkin, nyt tunnistin oikean heti. Poika ei uskonut enkeleihin, itse haluaisin. Haluaisin uskoa että yksi kulkee tyttären vierellä, varjelee ja suojelee, antaa voimaa ja tukea. Haluaisin soittaa aamuin ja illoin, varmistaa että kaikki on hyvin, että päivä on jälleen turvallisesti ohi. Mutta en siitä taakkaa tyttärelle tahdo, keinukoon niin korkealle ja kovaa kuin tahtoo, se aika kun annoin vauhtia on ohi.

Kotimatkalla poikkesin kalliojärvellä uimassa. Istuin pitkään hiljaisella ja lämpimällä kalliolla, leudossa tuulessa. Minun puolestani syksy saa jo tulla.