Minulla on aikoinaan ollut useampikin kissa vaikka nykyään olenkin ehdottomasti koirien kannalla. Ja vankasti sitä mieltä että koirat ovat kaikin puolin fiksumpia ja mukavampia elukoita. Ainakin niiden kanssa voi paitsi maata sohvalla myös harrastaa yhtä sun toista lajia. Eikä tarvitse erikseen hankkia mitään personal traineria, lenkkeilyä tulee taatusti harrastettua tarpeeksi.

Tänä aamuna kellon soidessa ennen viittä tuli kyllä mieleen ettei kissan kanssa tarvitsisi pakata eväitä ja tutkaa kyytiin koereissuille, voisi vain kääntää rauhassa kylkeä ja odotella auringon nousua.

Tai juosta hiki päässä ja sydän kurkussa puolen kylän läpi karanneen koiran perässä katkennut hihna kädessä. Uskomatonta kyllä, kissa jonka perään mäyris kielloista huolimatta tässä yhtenä iltana säntäsi osasi suunnistaa erehtymättä täysin oikeaan puuhun.

Siellä oman takapihani männyssä kissa mulkoili närkästyneenä kun puuskuttaen suunnistin kiihkeän haukun perässä. Mäyräkoirat puolestaan mulkoilivat minua kun raahasin ne sisään. Niiden mielestä jotain tosi lystiä jäi selvästi kesken.

Oli kyllä taatusti eri kissa kuin se alkukesästä takaovella härnäämässä pyörähtänyt jonka perässä toinen mäyris livahti peräkamariin asti. Ei valitettavasti omaan, eikä ihan lähinaapurinkaan.

Sinänsä tärkeät ajokokeet menivät ihan pieleen, niistä ei sen enempää. Kotimatkalla jo nauratti, se miten tosissaan moni mies nämä jutut ottaa, ja se että siihen syyllistyy joskus itsekkin.

Maasto-oppaana oli nuori mies jolla oli paitsi vahvat ja varmat mielipiteet myös halu tuoda ne esiin. Ja minähän olin tietysti monen esimerkin voimin ihan eri mieltä. Kunnes muistin kuinka tuo kaikki kuuluu nuoruuteen, ja niin pitääkin.

Iän myötä huomaa että vain harva asia on mustavalkoinen, tai helposti ja nopeasti ratkaistavissa. Ainakaan kaikkien mielen mukaisesti. Ja joskus jo liian helposti ajatteleekin että antaa olla, minkä näille mahtaa.

No, tulihan kerrattua hirvikoesäännöt muun ohella syksyn koekautta varten. Isäntä tenttii ne kuitenkin ennenkuin laskee tuomaroimaan. Tuntee näet minut paljon paremmin kuin kokeisiin kyselevät koiranomistajat - joille olen nähtävästi onnistunut esiintymään viisaan ja asiantuntevan näköisenä.

Joku lahjakkuus siis piilee minussakin.

Muuten kalenteri ei vaikuta hassummalta. Pitkät vapaat ja enää 10 yövuoroa kesälomaan.

Mukavaa alkavaa viikkoa! Minä lähden suolle karpaloon, koiraa ja korppia kuuntelemaan.