" Mitähän ihmettä me keksitään syksyksi? Tuija täyttää pyöreitä vuosia ja jotain repäisevää pitää kyllä järjestää."

"Ei se taida oikein mistään repäisevästä...."

"Tottakai me jotain järjestetään, onhan kaikkia muitakin juhlittu. Marjokin ihan kyyneleet silmissä kiitteli vielä kotiportailla ihanasta päivästä."

"No sen liikutuksen lähde kyllä muistetaan, eihän se yleensä edes ottanut mitään. Oli raukka varmaan niin onnellinenkin kun viimein talutettiin se kotiin."

"Muistatteko kun työnnettiin se aamulla vessaan, annettiin kassi käteen ja käskettiin pukeutua?"

"Joo mutta Tuija ei takuulla suostu pukemaan vaippoja verkkaiden alle, eikä se anna sitoa huivia silmille."

"Onks sulla jotenkin huono päivä kun olet noin negatiivisella tuulella? Tottakai se suostuu, juhlathan on perinteisesti pidetty kaikille. Täytyyhän nyt tommosesta päivästä ottaa kaikki ilo irti ja jäädä kunnon muisto."

"Jaa muistaako siitä joku muka jotain?"

"Mitä? Sanoiksä jotain? Mentäiskö taas siihen samaan baariin johon Marjokin talutettiin? Kun oli ensin ajelutettu kaikki sivutiet, niin ettei se yhtään aavistanut että oltiinkin ihan sen kotikulmilla. Pitäiskö meidän sitten tulla takaisin tänne, Nesteelle kaljoille, vai arvaisko se että tehtiin taas sama temppu? "

"Ei se kyllä suostu side silmillä talutettavaksi."

"Höpsis, onhan muutkin suostuneet. Huolehditaan nyt vaan ettei kaada vahingossa kaljoja päälleen niinkuin Marjo. Mut mihinkäs sitten? Mistähän löydettäis hyvä ruokapaikka? Siellä Tavernassa ne ymmärsi heti mimmonen sen jälkiruoka-annoksen pitää olla. Ja banaanista Tuija ainakin tykkää."

"Joo, tykkää, muttei se siitä mitään kerma-asetelmaa halua."

"Jotain se kyllä saa meille esittää."

"Karaokea se ei ainakaan laula, eikä suostu kiipeämään mihinkään korkealle."

"Miksei laula? Laulaahan se täälläkin mummojen kanssa. Missähän ne kuvat muuten sieltä hyppyrimäeltä on? Muistatteko miten pieneltä Marjo näytti kun se lähti laskeutumaan niissä valjaissa sitä tornin seinää?"

"Aika kovaa se ainakin kiljui kun ne viimein sai sen vyötettyä ja työnnettyä liikkeelle."

"No innoisaan tietysti. Mut eihän me enää samaan paikkaan mennä, sehän on jo nähty. Kyllä kuulkaa tämmöset päivät on tosi tärkeitä yhteishengen luomiselle, ja kyllä mä arvostan teitä niin paljon että haluan järjestää jokaiselle kunnon juhlat."

"No toi me on kuultu kyllä ennenkin."

"Se reissupäivä on vaan nyt tosi hankala järjestää kun Tuija on silloin koko kuukauden lomalla. Ei päästä yllättämään. Miten se nyt niin sen loman halusi?"

"Sillä tais olla omat syynsä. Mitäs muuten Marjolle kuuluu? Onko kukaan nähny sitä?"