Päivän pidentymisen, tai ainakin valoisammat aamut, huomaa jo selvästi. Viimeisen yövuoron jälkeen erehdyin katsomaan mattoja tarkemmin. Täynnä mustaa karvaa. Siinä vaiheessa kun hämähäkki laskeutui nenän viereen killumaan aamukahvia laittaessani totesin ettei auta, kaikki irtoava pihalle vaan.

Siivoan muutenkin aina vapaiden alkaessa. En käsitä kuka meillä sotkee, minähän käyn kotona vain nukkumassa. Isäntä? Kyllä, mutta miten se ehtii omankin huushollin saada samanlaiseen kuntoon. Avaruuden musta aukkoko aina vain uutta pölyä puhaltaa?

Sisko2 ilmestyi juuri sopivasti, lupasi kuskata minut sekä äidille että kaupunkiin käymään. Ekotekoja aikaisemmin luetellessani totesin etten tosiaankaan vuosiin ole ostanut uusia vaatteita, ehkä nyt hyvällä omallatunnolla voisin.

Sisko2 lähti pankkiin rahojaan kääntelemään (suora lainaus, miesvaltainen ala näköjään kannatti aikoinaan valita), itse vaihdoin äidille uudet verhot. Kukaan nainen ei koskaan, ei ikinä, ole voinut keksiä piilossa verhokapan takana ahtaassa välikössä kulkevaa nipsisysteemiä. Kiitos verhovaijerista!

Kaupungissa kävimme kahdessa urheiluliikkeessä. Niissä ei tietenkään ollut kyläilyvaatteita joten ostin ulkoiluhousut ja isännälle takin. Sekä tietysti - sukkia. Sisko2 muistutti etten edes harrasta kyläilyä vaan ulkoilua joten siirryimme sovinnolla ruokakauppaan.

Se olikin antoisa paikka, kirkonkylän valikoimiin verrattuna ainakin. Koiranruuissa löytyy nyt.

Meillä on raikasta ja siistiä, naapurit varmaan kuvittelevat että tein suursiivousta kun vasta äsken kannoin aamuiset matot takaisin sisälle. Sopii siis vapaiden alkaa.

Hyvää viikon alkua kaikille!