Ennen ihmettelin tätä nykyvanhempien valitusta siitä miten kalliiksi perheen kasvaminen tulee, nyt alan ymmärtää. Pennut kaksi vuorokautta vanhoja ja eilen kiire jo ostoksille. Kunnon digitaalivaaka nyt tietysti tarvitaan, milläs sitä rääpäleen päiväkasvua muuten seurataan, vanha viljavaaka vietiin aittaan takaisin. Ja tottahan kehitysvaiheet kuvata täytyy, siskon kameraa ei aina kehtaa olla lainaamassa.

Se pienin, viimeisenä syntynyt, painaa 200g, isommat jo 300, suurin köllikkä 320. Kuvia tulee jahka opiskelen (lue poika opiskelee) miten niitä laitetaan, lieneekö sen vaikeampaa kuin sähköpostin kautta. Yöllä ajattelin asiaan perehtyä,vaan nämä valoisat kesäyöt villiinnyttävät muutkin kuin luonnon ja nuorison. Vertyy se vanhankin jalka ja mieli paisteessa.

Vielä yhdet päiväunet ja yksi yövuoro, sitten on aikaa kahvitella pennun katsojia.