Leppeää ja mukavaa Juhannusta kaikille!

1245445658_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kuva on otettu yövuoron jälkeen aamulla, eli keinu oli kallellaan, en vielä minä.

Sutaisin isännän huushollin kuntoon vain pikapikaa. Tummien pilvien tähden tuli kiire juhannustaikojen tekoon. Ruishalmeen sijaan kävin kiertämässä monimuotoisuusviljelmän.

1245445622_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Härkäpapu on itänyt. Koska kierroksen tarkoitus ei ollut ylkää nähdä eikä pelotella tulkitsin taimet niin että sitkeys kannattaa tänäkin kesänä. Tai ettei niin toivotonta hommaa josta ei jotain tulostakin..

Muusta itävyydestä ei niin väliä. Paitsi tietysti koirien kohdalla.

Pikaisten päiväunien jälkeen kasasin grillit takapihalle. Grillaan harvoin ja onnistumisaste vaihtelee aikalailla, yleensä paras hiillos on vasta tiskausvaiheessa. Ajattelin että jompikumpi, sähkö tai hiili toimii hyvässä lykyssä aikataulujen mukaisesti. Sähkö toimi, sadekuuro sammutti hiilloksen.

Hyvin maistui tyttärelle ja vävylle, näille juhannusvierailleni. Ja mustat reunatkin kelpasivat mainiosti koirille. Sain ne melkein salaa nypittyä poiskin.

Vain pari kertaa tytär joutui toteamaan "voi äiti!". En ole koskaan suihkutellut shampanjaa joten takapihan betonille pudonnut siideritölkki teki minuun vaikutuksen.  Se jäikin illan ainoaksi, siis se siideri mitä purkista saatiin pelastettua.

Tytär jätti meille isännän kanssa vanhemman koiran hoitoon, itse lähtivät kavereille yökylään. Ja mitäs me, tunnolliset ja kunnolliset hoitajat, pissitimme tietysti koiran pikapikaa ja hyppäsimme autoon.

Meiltä isännän kanssa kesti vuosia oppia pyhien vietto, tai oikeammin oppia puhumaan tarpeeksi suoraan mitä niiltä odotimme ja tekemään kompromissit sen mukaan. Suurin osa juhlapyhistä menee minulta töissä joten nyt mietimme että kai sitä johonkin lähdetään.

Vanhan, tutun kaavan mukaan mentiinkin. Ensin toinen jahkailee, kyselee että minkä ihmeen takia ja minne, ja vauhtiin päästyään innostuu itsekkin. Jopa enemmän ja pitemmälle kuin minä.

Nähtiin meri, nähtiin joki ja järviä. Ja paljon viljapeltoja, joiden orastuminen ja ruiskutukset tottakai kiinnostivat.

1245445588_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Nähtiin hienosti hoidettua maaseutua, rapistunut, kutistunut kirkonkylä, monta iloisesti palavaa ja savuavaa kokkoa ja hytisevää juhlakansaa niiden ympärillä.

Poikettiin tutun metsämiehen pihassa ja pahoitellaan taas loppuvuosi ettei tälläkään kertaa rohjettu mukaan karaoken ihmeelliseen maailmaan.

Kotona pistettiin lisää villapaitaa päälle, makkarat mikroon ja kaadettiin oikein sokerillista Fantaa kyytipojaksi. Sekä pissitettiin koira joka mulkoili meitä hieman paheksuvasti ennenkuin sai oman lenkinpätkänsä.

Ai kuinka mukava aatto meillä oli! Toivottavasti teilläkin.