Ei varmasti järisyttävin, koskettavin tai muutenkaan sensaatiomainen, kertoopa vain jotain tästä ajasta ja suunnasta.

Suvausta tarkoitan, yksi yö Hesarista opiskelin. Uutisessa kerrottin miten kaikessa päätöksen- ja budjetin teossa on nyt otettava huomioon sen vaikutukset molemmille sukupuolille, lähinnä varmaan naisista huolehdettiin. Laskettava ja pohdittava kaikki seuraukset. 

Tässä kohta iski epäusko, tämähän on toivottavasti mätäkuun juttu? Faktaa vai fiktiota?

Jutusta oppi taas uusia virkanimikkeitä, tutkimuskohteita ja saattaapa kuvitella sen työllistävääkin vaikutusta. Muutama apulaisosastopäällikkö ja tarkastaja nyt ainakin tarvitaan.

Haastateltiin myös työvoimatoimiston naisia, kuinka suvaus heidän toimintaansa vaikutti. Innoissaan kertoivat heti havahtuneensa suureen puutteeseen, odotustilojen lehdet olivat ns. naistenlehtiä. Kiireesti tilattiin Rakentaja, Juoksija ja Tekniikan Maailma. Eihän siinä mitään, mutta kysyttiinkö miesten toiveita vai kuviteltiinko ettei miehiä ruuanlaitto, perhe-elämä tai muut yhteiset asiat kiinnosta?

Miksei samaa tarmoa suunnata pohtimaan päätöksiä ja lasketa ja puntaroida niiden vaikutuksia lapsiin? Ainut isompi meteli on taidettu pitää terapiarahojen loppumisesta.

Joissain asioissa olen nähtävästi toivoton tosikko.