Lauantai-iltana saapuivat auto täyteen pakattuna tytär, vävy ja koira. Odotettuina ja kaivattuina. Tyhjensivät vauhdilla auton, kiitos kesätyön puutarhamyymälässä on taas laatikollinen perennoita istutusta odottamassa.

Sen nämä erolapset osaavat, raahata kasseja ja tavaroita huushollista toiseen, pakata autoa ja varata sukkia joka taloon. Miten kipeältä aikanaan tuntuikin katsoa pientä lasta ja isoa kassia, muistaa miten huoleton oma lapsuus oli.

On monta luonteen piirrettä ja tapaa jotka aikanaan vanhemmissa huvittivat, ajatteli ettei itse ainakaan noin toimi tai touhua, ja miten kävikään! Hyörii ja pyörii, huolehtii että varmasti on lapsilla kylläinen olo, puuhaa vielä yhtä iltapalaa. Äiti pula-ajan lapsena varastoi kaiken vintille, ihan samanlaisia täyteen pakattuja kaappeja löytyy jostain syystä meiltäkin. Vanhat sukset ovat aivan hyvät, olkoonkin ettei niihin enää saa monoja, jokasään kengät eivät enää pidä vettä mutta marjakenkinä toimivat kyllä. Meidän ulkovarastossa, jonka piti olla siisti ja järjestyksessä, vallitsee aivan samanlainen kaaos kuin vintillä aikoinaan. Vaan löytyihän sieltä vävylle kahdet velipojan pieneksi jääneet työhaalarit, joten ehkä äiti oli oikeassa.

Isä aikoinaan kun käytiin lasten kanssa kylässä kulki harjan ja rikkalapion kanssa perässä, meitä nauratti moinen touhu. Nyt on matot pihalla hyvä etteivät perävalot vielä näy, tänään jopa vävy joutui muutaman rapsimaan, tunnustan.

On se kumma, ne piirteet ja tavat tunnistaa ja tietää itsessään, vaan ei niille mitään voi.

Maalla käytiin istutukset ja kasvimaat kiertämässä, tytär puutarhurina tunnisti muutaman taimen, mistä lie lintujen mukana tulleen. Hitaasti itää kaikki, liian kylmää ja sateista varmaankin.

Kasvihuoneelle paikkaa tuumittiin, auto oli osia ja muovia puolillaan. Isäntä alkuvuosina piti aivan turhana työnä kun rupesin nokkospusikoita raivaamaan ja etsimään voikukkien seasta tiikerinliljoja tai muuta kukkivaa, nyt vain huokaisee, kiinnittää traktoriin perälevyn ja raivaa lisää tilaa kukkapenkeille ja marjapensaille. Tietää kyllä että raivaussahalla nurmikkoa niittäessään pääsee tarvittaessa harventamaan liikoja pois, ja jos liikaa niittää pääsee siitäkin hommasta.

Huomiselle on nyt odottamassa iso kasa putkia ja koukkuja sekä pienellä ja tiheällä painettu paperilappu. En ymmärrä miksi maassa jossa valmistetaan paperia yli oman tarpeen painetaan kaikki kokoamisohjeet niin pienelle arkille ettei suurennuslasinkaan kanssa tahdo saada tolkkua, varsinkaan kun ohjeet harvoin toimivat vasenkätisen aivolla varustetulla.

Viisainta toki olisi pyytää pari naapuria apuun, ensi yö menee kirkkoa vartioidessa. Paikallinen riistanhoitoyhdistys on jo useana vuonna, 6.6., järjestänyt päivystyksen. Uskomatonta kyllä, usein on tavoitettu joku tikkujen kanssa hiippailemasta vanhan puukirkon ympäriltä. Tänä vuonna on jonkun tietolähteen mukaan vielä vilkkaampaa odotettavissa. On kyseessä ismi tai aate, liian kiihkeänä ilmetessään melkein pelottavaa. Hulluudesta ja sokeasta uskosta pahaan puhutaan nyt, mutta mitä olivat ristiretket ja uskonpuhdistukset aikoinaan?

Lapset voivat hyvin, mäyräkoira puhisee ison vatsansa kanssa vieressä, väsynyt ja onnellinen olo.