Turhaan valitetaan ettei maalla tapahdu mitään. Kyllä tapahtuu, koko kylää kiinnostavia juttuja.

Naapurin pihvikarjasta karkasi jokunen yö sitten ensitietojen mukaan tusinan verran komeita sonneja, pelästyivät jotain ja tulivat aidoista läpi. Isännän suorittaman tarkistuslaskennan jälkeen kateissa olikin 11 kantavaa emolehmää.

Elukoilla itsellään ei ole hätää, metsässä riittää ruokaa ja ojissa vettä. Ainakin muutaman kuukauden. Maatilalle tappio on sen sijaan suuri. Sen lisäksi että ovat arvokkaita siitoseläimiä myös maine ja kuuluisuus kasvavat, varsinkin aidantekotaitojen osalta. Muistissa on nimittäin parin vuoden takainen emakkojen vastaava pako. Silloin tosin marssivat aamuhämärissä kiltisti maantienlaitaa pitkin . Postiljooni soitti poliisit jotka kirosivat kuulemma keikkaa pitkään jälkikäteen. Tämän tietää Nesteen kassa.

Nämä taas karkasivat onneksi pikitieltä poispäin, eli luotettavimmat havainnot ovat jäljet meidän isännän mäen päältä, siitä postilaatikon kulmilta.

Elukat ovat ikänsä laiduntaneet vapaina joten juoksemalla kiinniotto tai luoksetulo kutsumalla tuskin onnistuvat. Tässä vaaditaankin kunnon taktiikkaa. Sitä on paikallisbaarin aamuistunnoissa pohdittu hartaasti, pitäjän hirvi- sekä paimenkoirat on inventoitu ja vaivihkaa tutkittu pakastimien tilavuutta.

Tokihan ne jäljet siis täytyi yövuoron jälkeen käydä itsekin katsomassa, tietysti vain koska kasvimaa piti kylvää loppuun. Eli aivan omakohtaisia havaintoja löytyy.

Nyt vain odottelemme uutistoimituksien ryhmiä sekä lehdistön edustajia paikalle, se on kohta Liekki-sonni historiaa.

Kunhan vielä marja-aika pyörähtää käyntiin kuullaan varmasti tarkempia selvityksiä lauman liikkeistä. Siihen asti tyydymme jälkihavaintoihin, omistaja ajelee mielellään niitä tutkimassa, emäntä on kuulemma kotona niin hurjana.