Hallatar omassa blogissaan haastoi muistelemaan lapsuuttaan, miettimään mitä annetut sanat tuovat mieleen. Kokeillaan.

1. Kampa. Vähän epäilen ettei sitä kovin ahkerasti käytetty. Ainakaan paljon ennen rippikouluikää.

2. Lintu. Häpeä tunnustaa mutta naapurin poikien kanssa kiipeiltiin räksän pesillä. Kanat kuopsuttivat pihalla kunnes kettu ne napsi yhden kerrallan.

3. Meri. Ihan tuntematon. Järvellä sen sijaan pulattiin kaiket kesät. Äitienpäivästä aloitettiin ja käytiin ainakin koulun alkuun asti.

4. Kitara. Sama juttu. Äiti aikoinaan lauloi kuorossa, me lapset perimme isän musikaalisuuden. Eli innon laulaa muttei minkäänlaista nuottikorvaa tai ääntä. Ison ksylofonin sain kirjoitettuani sitkeästi pukille. Sen kaivan jouluisin esiin ja pimputtelen joululaulut läpi. Muiden toivomuksesta yksin ja hiljaisesti.

5. Kello. Epäilen että astui kuvioihin vasta kouluiässä. Maatalon työt rytmittivät ajan, ei kello. En ole käyttänyt vuosikymmeniin. Auringosta tai muuten vain tiedän metsässäkin ajan melko tarkalleen. Ehkä siksi en myöskään koskaan ole oppinut ns. virastotyöaikaan.

6. Oksentaminen. Taisi meillä usein jotain vatsatautia olla. Äiti oli kyllä ymmärtäväinen vatsakipujen suhteen, tiesi ettei koulu päivässä tai parissa mihinkään häviä. Pidin kyllä koulusta, mutta tarvitsin myös jo silloin niitä hiljaisia päiviä väliin.

7. Mummu. Eli mamma. Lapsuuteni tärkein ihminen. Isän sairastelun takia ensimmäiset elinvuoteni asuimmekin mamman luona. Linjurilla matkustimme kahdestaan sukuloimaan Vehkalahdelle. Mamma osti minulle rimpssumekon ja valkeat pitsipöksyt joissa oli monta röyhelöä. Ne muistan aina, samoin kuin sen että ne olivat pihkassa ja likaiset jo ennen linjuriin menoa. Täytyi kokeilla puuhun kiipeämistä vielä kerran ennen lähtöä.

8. Kirja. Opin lukemaan ennen kouluikää. Sain lukea koulun kuvakirjoja silläaikaa kun muut opettelivat tavaamaan. Koulun kirjaston luin myös läpi, varsinkin kaikki seikkailukirjat kiinnostivat.

9. Pipo. Kai olen joskus käyttänyt. Tähän päähän ei vain asetu, ei millään. Valkean karvahatun muistan, pojat kiusasivat se päässä lampaaksi. No, taisin antaa takaisin ja sitten istuttiin arestissa kaikki.

10. Matematiikka. Ei ole koskaan tuottanut ongelmia. Muistan harjoitelleeni Osuuskaupan kuiteilla. Ne piti ostopalautusta varten laskea silloin itse yhteen.

11. Metsä. Siellähän me päivät majoja rakentelimme. Metsän keskellä, naapurit kaukana, asuin lapsuuden. Metsä ei ole koskaan tuntunut pelottavalta tai vieraalta.

12. Ukkonen. Sitä sen sijan pelkäsin kovasti. Asuimme korkealla kalliolla voimalinjan vieressä. Äiti taisi pelätä eniten sillä menimme usein porukalla vaatekomeroon piiloon.

13. Hiukset. Luonnonkiharat, joten en koskaan oppinut tekemään niille mitään. Äidillä ei ollut niitä aikaa letitellä, poninhäntää taisin pitää.

14. Sisko/veli. Meitä on viisi, joten koskaan ei tarvinnut tapella yksin. Olen vanhin, tosin ollaan ihan peräkkäin synnytty kaikki. Aivan eriluonteisia ollaan, vieläkin. Ehkä elämään silti suhtaudutaan avoimen uteliaina. Suvaitsevaisuutta ja toisten arvostamista meille ainakin yritettiin opettaa.

15. Ikkuna. No, hypittiin ulos niistäkin. Jälkikäteen ajatellen on suuri ihme että säilyttiin suht ehjinä.

16. Kalenteri. Ei meillä varmaan varaa niihin ollut, en ainakaan ihan lapsuusvuosilta muista yhtään joulukalenteria. Äiti askarteli ja piirteli kyllä muuten meille aina ehtiessään.

17. Puuro. Puolukkapuuro uunissa haudutettuna on edelleen herkkuani. Puuroja syötiin paljon, harvoin aamuisin koska äiti oli navetassa.

18. Sauna. Pienenä isä kantoi meitä edestakaisin äidin pestessä. Se oli mäen päällä, saunapolulla opettelin alamäkeen laskien pyöräilyn alkeet.

19. Se oma sana on lemmikit. Eläimiä meillä oli paljon, kissoja, kaneja, koira, lehmiä ja vasikoita sekä hevosia. Näyttäähän noita muutama olevan vieläkin.

Kiitoksia Hallatar haasteesta! Erikseen en osaa haastaa muita kuin saman lapsuuden eläneen Erkin, ihan mielenkiinnosta millaisia muistoja sanat hänelle tuovat. Mutta listailkaa kaikki joille muistoja herää, mukavahan niitä on lukea.

 

 

.