Säätieteilijät kertovat varmaan vuoden päätteeksi että kesän keskilämpötila oli aivan normaali. Jos kysyy meidän mummoilta on ollut "pökerryttävä ilma".

Joten työviikko menikin asukkaiden huoneita tuuletellessa ja vaatteita vähennellessä. Yötyön hyvät puolet tosiaan korostuivat tällä jaksolla.

Kasvimaita kastellessa mietin jo sadetanssia - tietysti vain piilossa takapihalla. Eilen tuli jo lupaavasti milli vettä, tosin vain sen verran ettei edes paita kastunut mustikassa. Tutkijoiden mukaan nyt kannattaa mennä metsään, marjat ovat kuulemma kypsiä.

Eivät ainakaan täällä, eikä sadosta tule hyvä jollei sada.

Sadetanssi jäi suunnittelun asteelle. Se kun vaatisi askelten lisäksi myös oikeanlaiset korut ja päähineet, näin kertoo perinnetieto netissä. Eikä meiltä löydy kuin punaisia hirvilippiksiä ja vanha kotisisaropiston rintamerkki. Ei taida onnistua niillä, eikä kannata hyttysparvien sekaan tupata turhaan.

Toiseenkin asiaan olen kerännyt rohkeutta. Crane on tulossa tänne etelään, ja mikä mukavinta, myös minulle kylään. Sain jo hänen kuvansa, ja nyt pitäisi laittaa oma takaisin että tunnistetaan toisemme.

Mutta kaikissa uusissa(kin) kuvissa olen niin pelottavan näköinen että pelkään hänen matkasuunnitelmiensa oitis muuttuvan! Tunnistaisikohan minut vielä rippikuvasta?

Kameraa ei todennäköisesti kannata korjata, olen siis harjoitellut videokameralla kuvaamista. En taida hallita säätöjä ollenkaan koska kuvista tulee mitä sattuu. Mutta laitanpa silti tähän loppuun pari kuvaa, näette mitä täällä on puuhattu.

Eli ahkerasti päivystetty vain pakastinta!

1278594722_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1278594744_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1278594701_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Eikä tietenkään turhaan. Kyllä ne tietävät millainen katse parhaiten tehoaa, ja senkin etten raatsi vain yksin herkutella.

Jaa mutta tiedättekö, meillä on kohta siisti kellari! Siellä olen viihtynyt oikein hyvin.