Lapset tarvitsevat lelunsa, miehet omansa. Niinpä meillekin pitkän, hartaan pohdinnan jälkeen ostettiin gps. Toki asiaa kypsyteltiin kauan, tutkittiin saldoja ja keskustelupalstojen mielipiteitä, soiteltiin kokemuksia ja odotettiinpa yhden pukintulonkin yli.

Gps on siis se ihmelaite joka kännykän välityksellä kertoo eli näyttää kartalta koiran sijainnin, kulkusuunnan, nopeuden ja reitin. Varmaan muutakin, mutta näillä pärjää jo pitkälle.

Helpoin osuus oli sovittaa liivit koirille, hommata liittymät ja kännykät. Isäntä kävi oppia saamassa tutulta koiramieheltä, latasivat kartatkin vehkeeseen samoilla lämpimillä. Totesi alkuyöstä kotiin kömpiessään vain "voi v.... ei se niin yksinkertainen juttu ollutkaan."

Tänään, kesken pihan haravoinnin ja muiden yhtä kiireellisten hommien,piti minunkin sitten perehtyä vehkeen käyttöön. Toimivan parisuhteen a ja ö on oikea ajoitus, meillä ainakin. Eilisen, ratkaisevan tärkeän ja täysin pieleen menneen hirvikokeen jälkeen isäntä mietti ettei viikonloppu pahemmin enää voisi pilaantua, eli otetaan opetustuokio samaan hikeen.

"No niin, kännykkä pannaan koiran selkään näinpäin. Miksi? No voi h...., se nyt vaan pitää olla näin."

"Sitten mihinkään ei saa koskea ennenkuin näytöllä on kaksi Tussua. (Se on meidän mäyräkoira, ja ei, ei todellakaan minun nimeämäni) No nyt se on jo sekaisin, siitä oikean puoleisesta piti painaa eikä keskeltä. Ai halusit lukea tekstiviestin? No voi s......."

"Nyt on tutka viety metsään, rouva ottaa siihen yhteyttä ja kertoo sitten sijainnin. Et nää ilman laseja? No voi..... Et ymmärrä kartasta mitään???? Ja tyttölyseon käynyt???? Käännä se pohjoiseen ensin. Et tiedä missä on pohjoinen? Ei kun se antenni sinne pohjoiseen, ei nenä!"

"Siis missä muka? Eikös rouva nähnyt että siinä oli peltoja ympärillä? No ne vihreät. Miten niin muka ei ole vihreää? No yks v.....hailea onko se vihreää vai ruskeaa, peltoa kuitenkin."

Mitä tästä opimme? Ainakin sain jatkaa haravointia rauhassa. Seuraaviin kokeisiinkaan tuskin tarvitsee herätä 4.15, eiköhän isäntä mene koiran kanssa itse.

Eikä hätää, sillä hallitsen korkeamman teknologian eli pyykkikoneen, pölynimurin ja osaan kirjoittaa sanelun mukaan kommentit koirajärjestöjen foorumeille. Kaikki nääs eivät.

Kenenkäänhän ei tarvitse olla täydellinen, riittää kun on melkein. Sitäpaitsi vasta harjoitus tekee mestarin.