Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kerää kertomuksia suomalaisten elämästä, millainen oli tavallinen, arkinen maanantaipäivä 2009. Ja millaisin miettein päivä kulki.

Eilen olin viimeisen yövuoron jäljiltä liian väsynyt kirjoittamaan , vaan tuskin mitään tärkeää yön aikana unohtui.

Yövuorosta kotiin kaupan kautta. Mäyräkoirat lenkille, isännälle siivoamaan. Hieno pakkaspäivä joten kaikki matot ja peitot pihalle. Pyykit koneeseen ja uuniin tulet. Liian hieno päivä perusteellisempaan siivoukseen, imurointi sai riittää.

Hirvikoirien kanssa pitkä lenkki, metsätiet oli sopivasti aurattu tukkirekkaa varten. Tien vieret polkuja täynnä, nuolukivien ja ruokintakatosten kävijät tutkimme vähän tarkemmin.

Matot takaisin sisään, puhtaat lakanat sänkyyn. Lyhyt lenkki mäyriksien kanssa ja kotiin syömään. Työvaatteet pyykkiin.

Sen jälkeen kolme tuntia menikin mukavasti päiväunilla. Heräsin kolmen innokkaan mäyräkoiran tasaväkiseen kilpailuun siitä kuka saa minut ensimmäiseksi hereille.

Pikaiset kahvit ja iltalenkki koirien kanssa.

Loppuilta tiiviisti sohvalla sanomalehtipinon ja Emmerdalen parissa. Kolme tyytyväistä koiraa kainalossa.

Tytär soitti pitkän puhelun, on ensi viikolla lomalla ja tulossa tännepäin. Kylvömultaa mukanaan, tomatin siemenet on jo tilattu.

Välillä torkuin musiikkia kuunnellen, muistoissa vaellellen. Katselin pojan kuvia kirjahyllyssä. Väsyneenä haikeus valtaa mielen kovin helposti.

Isäntä taisi huomata koska sammutti tietokoneen ja ilmoitti että nyt lähdetään maalle.

Katselimme kuunsirppiä ja lumista metsää. Kaunista. Nukahdin heti kun pääsin peiton alle.

Että semmoinen päivä eilen. Aikalailla saman kaavan mukaan kulkee aina päivä viimeisen yövuoron jälkeen. Kellon kääntö normaaliaikaan sujuu kun pysyy liikkeessä - ja kiertää sängyn kaukaa mahdollisimman pitkään.

En ajatellut lamaa enkä kansantaloutta, en murehtinut työasioita enkä listoilta yliviivattua kesälomaa. Nautin talvisesta luonnosta, siististä huushollista ja tuoksuvista peitoista. Mukavasti väsyneestä kropasta ja mielestä.

Iloitsin tyttären pirteästä äänestä ja tulevasta tapaamisesta.

Ja kuten jokainen päivä niin eilenkin katselin pojan kuvaa. Sitä onnellisena ja tyytyväisenä hymyilevää.

Millainen maanantai sinulla oli?

Ja Alastalohan sen kommentissaan heti keksi: haaste kiertämään kaikille halukkaille, kerro millainen on ihan tavallinen maanantaisi.