Näytti olleen valokuva-torstain aihe tällä viikolla. Meillähän näitä riittää, tässä yksi.



Pidän siististä kodista, siitä ettei varpaisiin tartu suihkun jälkeen hiekkaa eikä vaatteita tai tavaroita loju pitkin huushollia.
Koiran karvathan eivät suinkaan tartu kuin villasukkaan korkeintaan, eivätkä näy jollei kumarru.
Ehkä olisin varsinainen nipottaja ilman näitä otuksia. Nyt ei pitkän lenkin jälkeen jaksa, on liian hyväntuulinen edes pienistä piitatakseen.

Viikko on hujahtanut nopeasti, kiitos töiden. Valoisina öinä valvominen on helpompaa, joskin vastaavasti aurinko herättää toiveikkaat aamukahvin odottelijat jo heti neljän jälkeen.
Illalla mietittiin puolivakavissaan miksei voisi olla toimintaa ja paikkaa myös yökukkujille. Jos ikänsä on noussut ylös klo 6, miksei edes vanhana saa valvoa ja herätä miten huvittaa?
Siis vielä silloinkin kun tarvitsee jonkun peräänsä.

Muuten olen vain kulkenut kastelukannun kanssa ympäri pihaa ja puutarhaa.
Pitäisiköhän yrittää sadetanssia?
Vettä kaipaisivat sekä oraat että mansikkamaa.
Kohen ei oo koskaan sanottiin ennen.
Kunhan välillä edes sinnepäin, kuten nyt kun tytär on loppuviikoksi tulossa tänne.