Lokakuun viimeinen, aamulla kirkasta, -9 pakkasta, muutama sentti lunta. Hiihtokelejä tiedossa, kolme viikkoa kesälomaa jäljellä.

Raikas ilma, mäyräkoiran kanssa pupuja etsimässä aamupäivä.

Kuva ja sana vain muistin tueksi, jossain vaiheessa kinataan kuitenkin milloin satoi ja mitä. Eihän me yleensä, isännän kanssa, joskus vain ajanvietteeksi ja viihdykkeeksi.

Hirvikoira alkaa tervehtyä, kurkkutulehdus helpottaa. Pennut nukkuvat jo seitsemään, ehkä unirästit on nukuttu pois koska aamuisin on virkeä olo, herätys ei harmita yhtään.

Perheessä siis kaikki hyvin kunhan saadaan vielä poika Kauhavalta kotiin. Hävittäjäkyytiä tarjolla, nauroi vain että onhan niissä heittoistuimet jos jotain sattuu. Niinhän sitä aikoinaan naurettiin mekin, otettiin köydestä kiinni ja annettiin mennä heinävintillä relukselta toiselle.