Sähkömies kävi vetämässä kaapelit ja piuhat, ja odottelee nyt että kirvesmies saisi hommansa valmiiksi. Jotain listajuttujakaan ei kuulemma kannata hakea erikseen, vaan tuo samalla kun ne ovetkin.
Sähkömies kalastelee mielellään, joten häntäkään ei harmita.
Putkimies puolestaan käy pari kertaa viikossa kahvittelemassa ja tarkistamassa joko vesijohdot viimein olisi kaivettu.
Häntä ei onneksi harmita vaikkei aina olekaan tuoretta pullaa, riittää kun tutkitaan mitä uutta kukkapenkeistä on taas noussut. Ja päivitetään siinä sivussa kaikki oleelliset tapahtumat, kuten kalansaaliit ja kaarnakuoriaisten tuhot.
Kaivurimies puolestaan käy säännöllisesti tutkimassa onko alapiha jo riittävän kuiva.
Olihan se jo viime viikolla, mutta vaikka mies olisikin joutanut niin kone ei.
Tällä viikolla kummastakaan ei ole kuulunut vielä mitään, joten yhtään en tiedä harmittaako sielläkään. Tuskin, kesäähän riittää.
Vanha vesipumppukin toimii vielä, ja jollei toimikaan niin tiedän jo mistä napista painaa, ja mihin kohtaan kopauttaa että se taas hyrähtäisi käyntiin.
Ei siis harmia enää siitäkään. (kopkop)
On siis päästy rauhassa lämmittämään saunaa, ja ehditty ihmettelemään kuinka oravan poikaset taiteilevat räystään reunalla.
Puut saatiin sentään viimein pilkottua.
Tosin nyt kaikki kärrit ovat halkoja täynnä, eikä puiden tilaajien pihoilta ole vieläkään löytynyt niille oikeaa paikkaa.kipata.
On meillä metsässäkin melkoinen kasa pilkottuja puita kyytiä odottamassa.
Kai ne kuivuvat alkuun sielläkin.
Meitäkään ei siis ole remontin pysähtyminen harmittanut, me olemme vain saunoneet. Edelleen lähes joka ilta.
Eikä saunan jälkeen jaksa enää huolehtia puuttuvista ovista tai listoista, ilta-auringossa on niin mukava istua kyyhkysten pesäpuuhia seurailemassa.
Kirjahyllyyn sain viimein raivattua tilan televisiolleni, isäntähän oli kantanut omansa jo vuosia sitten vintille.
Mitään muuta hyllystä ei sitten ollutkaan kannettu pois, päinvastoin.
En ole ihan varma kumpi isäntää harmittaa enemmän, sekö että heitin niin paljon pois, vai se ettei tullut tehneeksi niin itse jo aikoja sitten.
Se taas meitä kumpaakaan ei oikeastaan harmita yhtään ettei uutta antennia ole tullut vieläkään hommattua, tai vietyä entistä takaisin katolle.
Eikä saunan ja pihalla istumisen jälkeen oikeastaan ole tehnyt edes mielikään kokeilla näkyisikö kuva taas jollain tuulella.
Pääasia että kukat mahtuvat nyt hyvin pöydälle.
Nettiyhteyttä sen sijaan kokeilemme aika ahkerasti, ja ihan kuin se kaiken noitumisen ja temppuilun jälkeen toimisikin jo ajoittain. Ainakin jonkinlaisia pätkiä kerrallaan.
Ja jollei toimi, niin ei saunan päälle jaksa enää kummemmin hermostuakaan.
On täällä toki sentään jotain mikä liikkuu, ja runsain mitoin liikkuukin.
Itikat tanssivat sakeina parvina, ja pääskyset napsivat niitä minkä ehtivät.
Eikä luonto muutenkaan kitsastele, unikot ja akileijat kasvavat kohisten.
Ja pionitkin aukaisevat nuppunsa aivan kohta.
Jaa no, harmittaa minua sentään yksi juttu. Tähän uuteen Vuodatuksen syysteemiin en ole ehtinyt vieläkään perehtyä, ja kuvat nyt asettuivat vähän miten sattui.
Mutta mitäpä pienistä, minullakin on pitkästä aikaa vapaata juhannuksena. Mitähän keksisi? Kukkia ei nyt ainakaan enää tarvitse kerätä tyynyn alle, eikä ruispelloissakaan kieriskellä. Hyvä niin, kiireisin ruiskutusaika on parhaillaan menossa.
Ja vaikka joskus, kun kuuntelen vierestä kuuluvaa kumeaa kuorsausta, ajattelenkin että taisin valita kimppuuni vain valvatteja, pillikkeitä, jäkkärää ja ohdakkeita, niin en vaihtaisi.
Kyllä ulkosaunan löylyt sentään aina sähkösaunan voittavat!
Olkoonkin, että niiden eteen on nähtävä vähän enemmän vaivaa.
Oikein suloista suvea ja keskikesän kaunista juhlaa teille kaikille!]]>
