Hain avaimet tänään. Siskon kanssa mittailtiin ikkunoita - niitä on paljon ja korkeita. Pähkäiltiin huonekaluille paikkoja - ne eivät riitä mihinkään.

Ja kuulemma pitäisi ennen muuttoa tietää mihin huoneeseen kannetaan sänky, mihin sohva, ja mikä jää työhuoneeksi. Mistäs sen tietää ennenkuin kokeilee?

Aikoinaan tänne muuttaessani ihastelin miten paljon komeroita täällä on, ja kaksi isoa varastoa. Nyt voin sanoa että valitettavasti, nyt kun kaikki on käyty läpi ja todettu että yhtä sun toista on säilytetty.

Niin ja muuten, talo ei ole vinossa vaikka kuvista niin voisi päätellä, minä vain taisin olla jotenkin ihmeissäni.

Tässä muuttotohinassa olen hukannut syksyisen blogipohjan, sen mielimaisemani kuvan. Sekä kyvyn linkittää - vai hukkuiko se jo vanhaa tietokonetta pihalle kantaessa?

Niin tai näin, kaunis kiitos Inalle ja Cranelle! Jahka muuttotohina hellittää (tai sisko2 tulee käymään) poimin antamanne tunnustukset tänne.

Ina heitti myös haasteella : kerro seitsemän asiaa itsestäsi mitä muut eivät vielä tiedä. 

Kokeillaanpa.

1. Olen paksunahkainen mutta herkkäihoinen. Eli kipukynnykseni on korkea, eikä minulle tule helposti esim. palovammoja (kopkop), mutta siinä mitä naamaansa levittää täytyy olla todella tarkka. Ja on vain uskottava ettei kasvoja kannata pestä muulla kuin perusvoiteella. Siten iho pysyy kyllä oikein hyvänä.

2. En ymmärrä (tai ehkä tiesittekin jo) mitään kartoista, ohjekirjoista, huonekalujen kokoamisohjeista. Mutta kun kerran näen miten joku monimutkaisempikin juttu tehdään, tai itsekseni kokeilen, tai kuljen jonkin metsälohkon läpi, osaan sen jälkeen. Suuntavaistoni on hyvä, mikä on testattu vieraissa kaupungeissa ja metsissä.

Tähän siskojen tekee taatusti mieli lisätä ettei suunnistusta haittaa vaikka kartta on väärinpäin sylissä, tai kysyä että miten se metsästä tulo sitten joskus viivästyy.

3. Olen pöpökammoinen. Osansa varmaan erittäin pätevällä aineistolla varustetulla elintarviketiedon ja hygienian opettajalla, sekä äidillä. Äidin kunnia-asia oli tuottaa laatumaitoa, ja kädet pestiin sitten joka käänteessä. Se tapa jäi.

Isäntää ärsyttää usein kun tutkin niin tarkkaan onko ruoka vielä syömäkelpoista, tai vahdin käsien pesua.

Ja taas huomautus siskoille : koirissa ei ole pöpöjä!

4. En tarvitse useinkaan yöpaitaa tai -pukua, villasukat sen sijaan laitan joka ilta jalkaan.

5. En juokse. Kävelen vaikka koko päivän, 15-20km lenkki menee ongelmitta, mutta inhoan juoksemista. Yritetty on, vaikka ja miten, mutta juokseminen ei kerta kaikkiaan ole minun lajini.

6. Olen sesonkisyöjä. Nyt olen siirtymässä kesäkurpitsawokista ruispuolukkapuuroon. Kohta alkaa uuniruokavaihe. Kesä meni uusien perunoiden ja marjojen merkeissä.

7. Mitäs vielä? Tosiaan, olen pohjimmiltani aika laiska luonne. Saisin vallan mainiosti ajan kulumaan vaikka lomaa olisi vielä jäljellä tuplaten edessä olevat 4 viikkoa!

Olen ehtinyt blogeihin vähän vaihtelevasti joten napatkoon haasteen kuka haluaa, käyn kyllä jossain vaiheessa koneellakin kääntymässä ja lukemassa.

Hyvää viikonloppua!

Minä lähden jatkamaan pakkaamista. Tai sohvalle koirien kanssa.