"Äiti, moikka, tultiin! Mut hei, miten täällä näyttää näin oudolta? Mikset kertonu et oot ollu kipeenä? Ai et? No mut missäs joulumatot ja verhot on? Ja koristeet?"

No teidän mielestännehän hössötän ja touhuan aina aivan liikaa joulun alla. Viime vuonna valistitte minua että myös koristeissa värit ja trendit vaihtuvat, ettei aina vaan sitä samaa tylsää punaista. Ja tiedättehän te etten minä semmoisia trendejä ja muoteja seuraa.

"Joo no niin mut miks edes oven päällä ei ole sitä mummun vanhaa paperista joulukuvaa? Sitä mikä saatiin mummulta ihan pieninä"

Poltin sen, tehän sanoitte ettei kukaan enää semmoisia kehtaa seinilleen laittaa. Nyt pitäisi kuulemma kankaalle painattaa kuvia, eikä ainakaan  mitään naurettavia tonttuja ja jäniksiä vaan jotain fiksumpaa ja tyylikkäämpää.

"Miten täällä on niin omituinen tuoksu? Ei niinku yhtään semmonen perinteinen joulun tuntu."

Kuuntelin viime jouluna monta saarnaa siitä miten täällä vain yltäkylläisyydessä kukkuraisten pöytien äärellä herkutellaan eikä tiedosteta kuinka paljon kurjuutta ja nälänhätää maailmassa on. Sitten joulun jälkeen valititte kilpaa kuinka paino on noussut ja vatsa pömpöttää.

Tänä jouluna päätin ryhdistäytyä ja antaa kaikki herkkuihin varatut rahat kehitysmaihin, ostin muutaman vuohen ja lehmän.

"Äiti! Eihän niin voi tehdä! Tai siis sehän on tosi hienoa auttaa, tottakai, mut kai niitä paljon rikkaampiakin ois, tai semmosia joilla ei oo omaa perhettä. Mut kai ne perinteiset jutut on sentään tehty?"

No ei ole. Teidän mielestännehän myös joulupöytä pitäisi päivittää. Sen ajankohtaisohjelman jälkeen kielsitte ostamasta kinkkua, ja laatikoille olette aina nirsoilleet. Ajattelin että saatte hommata itse tofunne ja tähtianiksenne.

"Joo joo mutta kun ne silti kuuluvat jouluun! Mitäs me sitten syödään? Entäs jälkkäri?"

Eiköhän pakastimesta jotain löydy, tutkikaa sieltä. On siellä ainakin laatikollinen eskimopuikkoja.

"Jaa, no koskas pukki tulee?"

Ei tule pukkia. Teidän mielestännehän joulun sanoma on täysin peittynyt turhan kaupallisuuden ja hälinän alle. Näytitte niitä plan ja kummiesitteitä ja puhuitte miten upeaa olisi jos teillekkin tulisi kirjeitä jostain eksoottisesta maasta. Nyt rupeaa tulemaan.

"No mut jaetaan sitte lahjat vaan keskenään, kukas haluu olla tonttuna?"

Ei ole lahjoja. Tehän olette aina korostaneet miten tärkeintä joulussa on perheen kanssa kiireetön yhdessäolo ja hiljentyminen. Että kaikki se muu tohina ja touhu on naurettavaa ja täysin turhaa. Nautitaan nyt kun ollaan kerrankin kaikki koolla.

"Kyllä on kuiva joulu, ei niinku yhtään edes tunnu joululta. Mitä me edes kerrotaan kavereille tästä?"

No kertokaa että kerrankin myös teitä kuunneltiin ja otettiin mielipiteenne huomioon. Mennääs keittiöön, ostin pari lanttua. Mamma rapsutti aina veitsellä lantusta hienon hienoa raastetta, sen parempaa ja mehukkaampaa ei ollutkaan.