Äiti jo viikolla soitteli ja kyseli josko sopisi tulla äitienpäiväkahville viikko etukäteen, miksei kävisi, menoksi vain.

Pöytä notkui herkkuja, äiti esitteli uusimpia jumppavälineitä ja ohjeita, kursseilta saatuja. Pojat totesivat että tämän päivän kotivideoilla voittaisi monet palkinnot, tottahan ne täytyi uudet kepit ja kuminauhat testata.

Todettiin että ainoat aerobickiä enemmän harrastaneet olivat pojat, niin se maailma muuttuu. Kuulemma kehittävää ja tehokasta liikuntaa, jääkiekkoilijat ja armeija harrastavat. Aina sitä uutta kuulee.

Perinteisiin kuului ennen talviturkin heitto äitienpäivänä, loppukuu menikin sitten mukavasti niistäessä ja yskiessä.

Pojat kieltäytyivät heti, sisko2 tuumasi ettei käy ilman saunaa. Erkille muistutettiin mitä avantoon menosta oli vastikään mieltä, joten uimaan vaan!

Paikka jossa lapsesta asti on tottunut uimaan on aina se ainoa ja oikea, meille syrjäinen kalliolampi. Reilu kilometri kävelymatkaa autopaikalta takaa ettei rannoilla ole koskaan tungosta, vesi on puhdasta lähteen ansiosta, kyyt pelottavat arimmat pysymään poissa.  Täydellinen paikka, joskus näkee kauriin, usein vesilintuja, lämpimät kalliot, kirkas vesi. Hiljaista.

Lapsena juostiin kilpaa viimeinen mäki ylös, nyt yritettiin salaa toiselta tasata hengitystä, veden lämpötilakin taisi arveluttaa.

Jäätöntä oli, muutama sammakko uiskenteli rannassa. Koska ne näyttivät niin vireiltä ja aktiivisilta todettiin ettei se meillekkään pahaa tee.

Toinen sukelteli, toinen totesi ettei avannossakaan päätä kasteta. Lupasin etten kerro enempää, totean että uitua tuli. Virkisti, tuntui että veri kiersi paremmin ja polku toi kuin itsestään takaisin autolle.

Taas kerran todettiin että tänä kesänä käydään useammin. Lapsena napattiin uikkarit ja mentiin, nyt katsellaan taivaalle, pähkäillään lämpömittarin ääressä, mietitään tekemättömiä töitä. Ihan turhaan.

Mansikat on istutettu, vadelmapensaat raivattu, tomaattipenkit kunnossa. Ehkä puutarhatyöt rentouttavat siksi että niissä saa aina jotain näkyvää aikaiseksi, valmiiksi . Optimistiksi oppii väkisin kun aina jokin kasvi yllättää, selviää talvesta, työntää uutta versoa paleltuneiden tai myyrän syömien tilalle. Ja siihen tyhjään kohtaanhan voi aina istuttaa jotain uutta.

Huomenna alkavat toukotyöt, aamusta äestämään.