Kansa on kaikonnut vapun viettoon, yövuoro odottaa,muutama ajatus tuli iltaa viettäessä.

Aloittaessani kuvittelin pohtivani enemmän työasioita, enemmän vanhoja muistoja, siksi nimi muistaako kukaan.

Parempi olisi ollut "tajuaako kukaan"- tätä elämää, tai näitä ajatuskuvioita. Talvella näin enneunen, niiden tulkinta ei vain kuulu vahvoihin puoliini.

Unessa tuurasin Tampereen tuomiokirkon piispaa, päivän saarnaa olin kirjoittamassa. Ei, kyseessä ei ollut painajainen, vartti aikaa muttei mitään hätää, rauhallinen ja leppeä tunnelma.

Koko lähisuku tulossa kuuntelemaan, kukaan meistä ei ole hitustakaan uskonnollinen ihminen, melkein päinvastoin. Minäkin kuulun kirkkoon vain sen tähden miten paljon hyvää toimintaa oma seurakunta järjestää, muutakin kuin kirkollisia tilaisuuksia. Itse en niissä käy mutta monelle ne ovat ainoita paikkoja tavata toisia, tällaisessa pienessä kunnassa.

Näin jäljestäpäin tulkintahan on selvä, tällä luonteella haluaakin nähtävästi saarnata, tulkita, kaivella merkityksiä ja puuttua päivän sanaan. Niinkuin se tutuille tulisi yllätyksenä, itselle vain.

Ei mennyt hukkaan tämäkään päivä.

Viettäkää hauska vappu!